Tunnen opintojaksossa käytetyt termit ja tiedän mitä ne tarkoittavat. Osaan syventyä erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja hyödyntää niiden läpikäymisessä opintojaksossa opittuja asioita.
Opintojakson myötä tiedän teksti- ja diskurssianalyysin perusteet. Osaan hyödyntää niitä tekstien tulkinnassa. Aikaisempaan tietotaitooni verraten, tietoni teksteistä ja diskursseista ovat syventyneet. Nyt näen tekstit seyvempää kuin vain joukkona sanoja. Tiedon lisääntymisen sivutuotteena on se, että aivan arkipäiväisiä tekstejä on alkanut katsomaan eri tavalla. Opintojakson aikana tuli vastaan tilanteita, joissa pragmatiikka oli keskeisessä roolissa. Esimerkkinä tästä mainitsemani tilanne, jossa kaveri ei ymmärtänyt vihjettäni tulla kyydissäni. Tulevassa ammatissani tarvitsen pragmatiikan tietämystä, sillä tulkatessani minun on välitettävä puhujan viestin ydinmerkitys. Ymmärrän semantiikan perusteita. Kuten pragmatiikasta, on semantiikan perusteistakin hyötyä. Viittomakielen oppitunneilla meidän on täytynyt miettiä sanojen ja lauseiden merkityksiä. Suomen kielen oppituntien perusteella olen kokenut pääseväni paremmin kiinni käännettäviin teksteihin. Kohteliaisuuden ylä- ja alalajit osaan mielestäni hyvin. Työssä tulee vastaan paljon eri kohtelaisuuden muotoja, koska tulkin työympäristö on kaikkialla. Tässä ammatissa tapaa ihmisiä eri statusluokista ja kulttuureista.
Opintojaksossa tekemämme harjoitteet auttavat meitä tulkin ammatissa. Esimerkiksi multimodaalisuutta käsittelevillä oppitunneilla tehdyissä harjoituksissa meidän tuli vaihdella eri roolien välillä. Harjoituksissa sai kunnolla heittäytyä rooliin ja vähän ehkä liioitellakin, mikä teki niistä erittäin mieluisia. Tulkin on ammatissaan osattava vaihdella eri roolien välillä. Roolinvaihto tuo tulkkeeseen selkeyttä sekä tekee siitä elävämmän.
Haluaisin tietää lisää multimodaalisuudesta, vaikka kävimmekin sitä läpi melko tarkasti. Multimodaalisuus oli mielestäni opintojakson parasta antia. Koin sen hyödyttävän minua tulevassa ammatissani eniten. Ehkä myös senkin takia, että sitä olemme harjoitelleet myös toisessa opintojaksossa.
Olen kiinnostunut enemmän suomen kielen yksittäisistä sanoista kuin pitkistä teksteistä ja tekstien analysoimisesta. Synonymia, homonymia ja polysemia ovat asioita, jotka jäivät opintojaksossa vähemmälle huomiolle. Osaan semantiikan perusteita, mutta minun on kerrattava luettelemiani käsitteitä.
Omalle oppimispäiväkirjalleni antaisin arvosanan kolme (3). Oppimispäiväkirjassa näkyy monien aiheiden käsittely, mutta kirjoitukset eivät ole syväluotaavia analyysejä. Kirjoitukset ovat hyvin lyhyitä ja niissä käydään läpi pintaraapaisuna opintojakson teoriaa. Vaikka tekstit ovat lyhyitä, on opiskelija osoittanut osaavansa linkittää oppimaansa arkielämässä tekemiinsä havaintoihin. Teksteissä on hyödynnetty opintojaksovastaavan antamaa kirjallisuutta. Oppimispäiväkirja sisältää lähinnä vain tilanteita ja teoriaa, joten tekstien tutkiminen on jätetty pois. Opiskelija kertoo oppimispäiväkirjassa tekemiään havaintoja. Oppitunneilla tehdyistä harjoituksista hän on osannut poimia tekemiään muutoksia. Tästä esimerkkinä puheentuottamisharjoitus, jossa kohderyhmä vaihteli. Opintojakson tavoitteet tuntuvat täyttyneen 65 - 74%:sti. Tulevaisuudessa opiskelija osaa hyödyntää oppimaansa myös työelämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti