"Se on katoava luonnonvara tämä mualainen."

Kaupassa työskennellessä kohtaa asiakkaita eri ikäryhmistä.

Lapsien kuulee usein käyttävän savon murretta, mikä kuulostaa vallan suloiselta. He oppivat puhetyylin ja murteen omilta vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. Nuoret savolaiset eivät "väännä" savon murretta samalla tavalla kuin vanhempi ikäryhmä. Joistakin sanoista voi huomata savolaisuuden nuoresta, mutta vanhempi ikäryhmä käyttää huomattavasti savon murretta.

Nuoret: "mie, kolome"

Vanhempi ikäryhmä: "myö, työ, kolome, mualainen, kahtoa.."

Uskon, että kansainvälistyminen ja media ovat vaikuttaneet nuorten tapaan puhua. He selaavat paljon Internetiä, joka vilisee ulkokielisiä tekstejä ja ilmauksia. Nuorten keskuudessa syntyy uusia sanoja esimerkiksi englannin kielen pohjalta.

Vanhemmat ihmiset jäävä usein kassalle juttelemaan. Asiakaspalvelutilanteessa vanhemmat ihmiset juttelevat niitä näitä. On harvinaista se, että nuori juttelisi kassalla. Savoilaiset juttelevat hämäläisiä enemmän muistakin kuin van asiakaspalveluun liittyvistä aiheista.

Päätän tämän postauksen vanhemman asiakkaan viisaisiin sanoihin: "Se on katoava luonnonvara tämä mualainen."

Pragmatiikka ja vuorovaikutus: tilanne, jossa ei ymmärretty toisiamme.

Viittaan tällä postauksella tuntiin, jonka aiheina olivat pragmatiikka ja vuorovaikutus. Tuolla tunnilla pohdimme, missä konteksteissa esimerkkilauseet voitaisiin sanoa. Yhdessä tehtävässä mietimme, millainen yhteinen tieto voi auttaa B:tä tulkitsemaan A:n repliikin kotiinlähtöpyynnöksi.

Tilanne oppitunnin jälkeen:

"Ajan auton sun ja Annun pihalle parkkiin. Annu tulee kyydissä."

Esitin kysymyksen ilman kysymyssanaa tai kysyvää ilmettä. Johdattelin lauseellani myös opiskelutoveriani tulemaan kyydissäni. Opiskelutoveri ei ymmärtänyt rivienvälissä olevaa vihjettäni. Olisin tullut ymmäretyksi paremmin, jos olisin esittänyt suoran kysymyksen. Meillä oli yhteistä, jaettua tietoa, mutta en tullut ymmärretyksi.

Lähteet:

• https://pro.humak.fi/humakpro/humak/898216/PRAGMATIIKKA10.pdf?lahtta06

Kehykset ja skeemat sekä esimerkki

Kehys
Stereotyyppistä tietoa puhetilanteesta kaikkine asiaankuuluvine elementteineen.

• Jalkapallokenttä ja pelaajilla samanväriset vaatteet. Siitä voimme päätellä, ketkä ovat samassa joukkueessa keskenään.
• Hieno pukeutuminen viittaa juhliin. 

Olin kaksissa syntymäpäiväjuhlissa viime syksynä. Lokakuussa oli kummipoikani 1-vuotissynttärit ja marraskuussa isotätini 65-vuotissyntymäpäivät. Molemmat olivat syntymäpäiväjuhlat, mutta kaava oli eri. Lasten syntymäpäivillä meno oli värikkäämpi ja hurjempi. Pöydässä oli tarjoiltuna kakun lisäksi makeisia, sipsejä ja limonadia. Ympäriinsä oli lasten omia leluja ja lahjapapereita. Isotätini syntymäpäivillä kattaus oli erilainen. Tunnelma oli myös rauhallisempi: vieraat istuivat olohuoneessa ja juttelivat. Tuolla syntymäpäivän kaava poikkesi lastenjuhlista. Juhlissa nostettiin malja ja pidettiin puhe.

Skeema
Antaa tietoa tilanteen jaksottaisesta etenemisestä.

Olimme ravintolassa, josta olin etukäteen varannut pöydän. Ravintoloissa yleinen eteneminen on : pöytiinohjaus - tilaus - syönti ja viimeisenä lasku. On olemassa skriptejä, eli valmiita fraaseja, joiden avulla voi esimerkiksi pyytää laskun.

Ravintola oli italialaistyylinen. Mielestäni hieman liikaa, sillä kaikki tarjoilijat puhuivat italialaista aksenttia käyttäen. Olin monta kertaa toistanut puhelimessa etu- ja sukunimeni varmistuakseni siitä, että se menee oikein. Ihan vain varmuuden vuoksi. Huomasimme kuitenkin, että listassa oli väärä etunimi. Saimme eteemme selailtavaksi ruokalistat. Ruoilla oli italiankieliset nimet. En huomannut niitä, vain suomeksi kirjoitetut ainesosat.

Minä: "Sipulia, pekonia, vuohenjuustoa ja valkoviinikastiketta."
Tarjoilija sanoo ruoan italiankielisen nimen. Osoitan kohtaa mainitsemistani ainesosista. (En tiennyt katsoa italiankielisiä nimiä..) Tarjoilija toistaa ruoan nimen. (Edelleen epäselvästi, italialaisella aksentilla) Nyökkään.
Myöhemmin huomaan saaneeni mielestäni väärän ruoan.

Lähteet:

• Ilkeilyn kahdet kasvot, Pirkko Muikku - Werner, 2012

Perehtyminen mm. tekstilajit

Jokainen perehtyi lehtorin jakamiin artikkeleihin.

Tekstilajit

Tekstilajit määritellään sisäisen rakenteen perusteella. Näitä määrittävät alku, keskikohta ja loppu. Tekstilajit voidaan jakaa aristoteellisesti kolmeen ryhmään: lyriikka, draama ja epiikka.

Tekstiverkko = tekstien suhde muihin samanaikaisiin teksteihin.

Systeemis-funktionaalinen kielentutkimus
Perustana tilanteinen ja kulttuurinen konteksti. Tässä korostetaan tekstin rakenteellisia piirteitä (historiallinen tausta tai tekstien ajallinen jatkumo ei painotu). Kontekstuaalisen tiedon avulla määritellään teksti.

Tekstilajien tunnistamisessa ja tuottamisessa tukeudutaan aiempiin kokemuksiin, jotka jäsentyvät vuorovaikutuksellisiksi ja kognitiivisiksi kehykiksi.

Tekstilingvistiikka
Kielitieteellisiin aspekteihin keskittyvä tekstintutkimus. "Aspekti on kieliopillinen kategoria, joka kuvaa tekemisiä ja tapahtumisia niiden sisäisen temporaalisen rakenteen kannalta kiinnittämättä huomiota ulkoiseen temporaaliseen sijaintiin (kuten tempukset)." (Pragmasemantiikka, Matti Larjavaara, 2007)

Diskurssi

1. Puhuttu ja kirjoitettu kielenkäyttö
2. Tietty puhetapa
3. Sosiaalisena käytänteenä esim. aiheensa puolesta tunnistettavasti toistuva ja rajautuva kielenkäytön tapa

Diskurssi on tapa puhua ja ajatella.

Sosiaalisen käytännön muoto --> diskurssi sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutuksena ihmisten kanssakäymistä todellisissa sosiaalisissa tilanteissa. 

Semantiikka

Merkityssisältö. Mitä minulle tulee jostakin sanasta mieleen.

Esimerkiksi sana HEVONEN

• Hirnuminen
• kaviot
• harja ja häntä
• pehmeys
• suuri koko
• talli ja muu hevosten elinympäristö
• hevosrotuja
• heinä
• ratsastus ja muu hevosurheilu

Listaa voisi jatkaa kauan..



Lähteet:

• Miten kielestä kerrotaan Kielijuttujen retoriikkaa, Anna Mäntynen (2003)