Perehtyminen mm. tekstilajit

Jokainen perehtyi lehtorin jakamiin artikkeleihin.

Tekstilajit

Tekstilajit määritellään sisäisen rakenteen perusteella. Näitä määrittävät alku, keskikohta ja loppu. Tekstilajit voidaan jakaa aristoteellisesti kolmeen ryhmään: lyriikka, draama ja epiikka.

Tekstiverkko = tekstien suhde muihin samanaikaisiin teksteihin.

Systeemis-funktionaalinen kielentutkimus
Perustana tilanteinen ja kulttuurinen konteksti. Tässä korostetaan tekstin rakenteellisia piirteitä (historiallinen tausta tai tekstien ajallinen jatkumo ei painotu). Kontekstuaalisen tiedon avulla määritellään teksti.

Tekstilajien tunnistamisessa ja tuottamisessa tukeudutaan aiempiin kokemuksiin, jotka jäsentyvät vuorovaikutuksellisiksi ja kognitiivisiksi kehykiksi.

Tekstilingvistiikka
Kielitieteellisiin aspekteihin keskittyvä tekstintutkimus. "Aspekti on kieliopillinen kategoria, joka kuvaa tekemisiä ja tapahtumisia niiden sisäisen temporaalisen rakenteen kannalta kiinnittämättä huomiota ulkoiseen temporaaliseen sijaintiin (kuten tempukset)." (Pragmasemantiikka, Matti Larjavaara, 2007)

Diskurssi

1. Puhuttu ja kirjoitettu kielenkäyttö
2. Tietty puhetapa
3. Sosiaalisena käytänteenä esim. aiheensa puolesta tunnistettavasti toistuva ja rajautuva kielenkäytön tapa

Diskurssi on tapa puhua ja ajatella.

Sosiaalisen käytännön muoto --> diskurssi sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutuksena ihmisten kanssakäymistä todellisissa sosiaalisissa tilanteissa. 

Semantiikka

Merkityssisältö. Mitä minulle tulee jostakin sanasta mieleen.

Esimerkiksi sana HEVONEN

• Hirnuminen
• kaviot
• harja ja häntä
• pehmeys
• suuri koko
• talli ja muu hevosten elinympäristö
• hevosrotuja
• heinä
• ratsastus ja muu hevosurheilu

Listaa voisi jatkaa kauan..



Lähteet:

• Miten kielestä kerrotaan Kielijuttujen retoriikkaa, Anna Mäntynen (2003)